Tutkimuksen neljäs väliarvio

Ottaen huomioon blogin hiljaiselon, johtuen tutkimuksen subjektin miltei absoluuttisesta kesän grillipoissaolevuudesta., on aika edes verestää muistoja noista edelleen allekirjoittaneen rakastamista ihrapuun hedelmistä.

Tutkittujen luokittelu, joka perustuu objektiiviisin menetelmin toteutettuun hampurilaistutkimukseen. Näkemys on menetelmien objektiivisuudesta huolimatta subjektiivinen, tutkimusmenetelmien käytön pohjautuen tutkijan subjektiiviseen aistijärjestelmään. Luokittelussa 1. (yksi) tarkoittaa tähän asti parhaan hampurilaisen luokitusta, 2. (kaksi) taas toiseksi parhaan hampurilaisen luokitusta etc. Luokituksen perään on merkitty grilli ja toimipaikka, josta ko. yksilön saa noutaa nautittavaksi.

Ottaen huomioon tutkimuksen huikean tason, on muistettava, että miltei jokainen hampurilainen on ollut loistelias vaikka sijoitus olisikin heikohko. Jokaisen hampurilaisen kohdalla suosittelen yksityiskohtaisen tutkimusraportin lukemista ennen henkilökohtaisen tutkimuksen suorittamista. Tutkimukseen siirtymistä helpotettu linkityksellä.

1. Chilihampurilainen (Välilän Grilli-Kioski, Lapua)

2. Sambacon juustolla (Samburger, Seinäjoki)

3. Pele Juustolla (Lapuan Grilli, Lapua)

4. Erikoinen 2.0 (Grilli Äitee, Seinäjoki)

5. Erikoisherkkupala (Grilli-Kioski Halliska, Seinäjoki)

6. Erikoinen (Grilli Äitee, Seinäjoki)

7. Aurora (Torikioski, Sodankylä)
8. Kauhavalaanen (Lakeus Grilli, Kauhava)

9. Hangry Man (norm.) (Martinsillan Grilli, Turku)

10. Erikoinen juustolla (Samburger, Seinäjoki)

11. Myhi-burger (Grilli-Kioski Halliska, Seinäjoki)

12. Sitä sun tätä (Kevarin Grilli, Alajärvi)
13. Kanahampurilainen aurajuustolla (Lakeus Grilli, Kauhava)

14. Seinäjokinen (Jerikon Grlli, Seinäjoki)

15. Megakokolihahampurilainen (Katukokki, Seinäjoki)

16. Myyjän erikoinen (Pub/Grilli Marjanne, Tikkurila)

17. Hamburger (Pizzeria Stamperl, Saalbach Itävalta)

Chilihampurilainen

1. JOHDANTO

Seitsemästoista (n=17) tutkittava oli Lapuan Välilän Grilli-Kioskin Chilihampurilainen. Lapua kerää mainetta hampurilaistutkimusten pullonkaulana, joka jonkun mielestä voi olla subjektin harhailua objektiivisuudesta subjektiivisuuden suohon, mutta on otettava myös huomioon tutkimusten jo olemassa oleva laaja varieteetti Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla. Tähän viitaten tutkimuksen subjekti, a.k., suo itselleen harvasulkaisten objektiivisuuden siivilllä liitämisen. Toisin sanoen, lähipaikkakuntien grillit alkavat pikkuhiljaa olla kaluttu, mutta niin kauan kuin vastaan tulee yksikin tutkimaton grilli, ei tyhjänpäiväisen tutkimuksen toteuttaminen ole turhempaa kuin sen tämänhetkinen itseisarvo. Edeltävät lauseet jääköön historiaan hajanaisimpana subjektin ulosantina, nyt asiaan. Ystäväni on kehunut a.k.:lle ko. grilliä ja sen Chilihampurilaista. Toteutukseen pääsimmekin yksi yllättävän kaunis Lapuan kamaralla vietetty ilta, kun limbisen järjestelmän reseptorit ilmoittivat meille yhdenaikaisesti tutkimuksen tarpeesta. Suuntasimme liike-energiamme kohti Välilän grilliä. Jo odottaessa taideteosta, grillistä huokui asiantuntemus, rasvan ja lihan käry sekä rakkaus. Odotukset olivat katossa. Chilihampurilainen sisältää sänmpylän, salaattia, juuston, pekonia, täyslihapihvin, chilikastiketta sekä mausteet. Hinta 6,50€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily
Haistelu
Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Katsellessani tätä Jumalaista luomusta, havainnoin sauva- ja tappisoluillani sämpylän oletettavan rapeuden ja epäseesaminsiemenisyyden (itsestäänselvyys jokaiselle itseään kunnioittavalle itseään grilliksi kutsuvalle grillille). Pekonin tuoksu luikerteli sieraimiini kuin käärme Eedenissä Eevan jutuille ja alta aikayksikön puraisin hampurilaisesta palan kuin Aatami omenasta.

Maku täytti mielihyväkeskukseni viimeistä reseptoria myöden. Kurkkusalaatin, majoneesin ja mausteiden sateenkaaren sävytteinen makujen kirjo yhtyi sämpylän ja salaatin luomaan rapeuden tekstuuriin ja ensipuraisu oli toiveiden täyttymyksellinen tosiasia. HY-VÄÄ. Jatkoin makujen matkaani kohti rapeaa ja täyteläistä pekonia, joka runsaudellaan yllätti allekirjoittaneen kuin Kauniiden ja rohkeiden Ridgen paluu (olin siis positiivisesti yllättynyt). Matkalla törmäsin myös chilikastikkeeseen, joka vienosti limakalvojani polttaen muistutti olemassaolostaan kuin uskollinen matkakumppani.

Puolivälissä en kokenut vielä täyteyden tunnetta, mutta sen potentiaalin kyllä. Täyteyden potentiaalienergia kasvoi huimasti törmätessäni hampurilaistutkimuksen kiistattomaan ykköstäytteeseen, Koskenlaskija-juustoon. Tuon kaverin metkut tunsin jo liiankin hyvin ja osasin jo odottaa kohta tulevaa täyteyden tunnetta. Juusto hiipi lämpimin ottein vatsalaukkuuni ja täytti sen oletettavasti tukkien ohutsuolen portin ja aiheuttaen oireita okluusiosta.

Taistelin matkani loppuun asti kuin Frodo Mordoriin, toki ko. matka oli "hieman" Mordorin matkaa euforisempi. Koko ruokailun ajan koin täytteiden kirjon tasaisen vahvasti, jokaisen täytteen ollen toistaan kumoamattomassa roolissa. Viimeisen palan täytti vielä sämpylän rapeustekstuuri, jota korosti juuston ja chilikastikkeen kosteus. Lopputuloksena oli semiähky, raukeus ja sotkuiset kädet. Mikäli kotona ei olisi odotettu, olisin välittömästi kääriytynyt sikiöasentoon viereiseen ojaan vatsani viereen.

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Chilihampurilainen pärjäsi tutkimuksessa loistavasti sijoittuen... https://www.youtube.com/watch?v=KVOjQqcElZ0 ENSIMMÄISEKSI! Kauan listoja hallinnut Samburgerin Sambacon juustolla joutuu väistyä piikkipaikalta. Chilihampurilaisen täytteet ja mausteet sointuivat miltei koko prosessin ajan yhtäaikaisen solidaarisesti ja tätä makukimaraa säesti riitasoinnuitta rapea sämpylä, tuo tekstuurien Stradivarius. Hampurilainen sai plussaa tekstuurista, makujen harmoniasta ja chilikastikkeen yllätyksellisestä polttofaktorista. Miinusta tuli vain sotkukapasiteetin lopun kliimaksoitumisesta. Elämyksellinen burgeri!

5. POHDINTA

Muutosehdotuksia ko. hampurilaiseen en osaa mainita. Tämä ei toki tarkoita, etteikö parempaa hampurilaista voisi löytyä, mutta ko. yksilö on luultavasti vain jo uransa huipulla. Ei mitään lisättävää, ei myöskään poistettavaa. Lapua on todistanut olevansa Pohjanmaan eliittiä mitä tulee grillien suhteen. Tutkimuksen subjekti on löytänyt (todellakin etsimättä) syyn palata Lapualle aina uudestaan ja uudestaan. Täällä osataan tehdä hampurilaisia, yksinkertaista.

Pele juustolla

1. JOHDANTO

Kuudestoista (n=16) tutkittava oli Lapuan grillin Pele juustolla. Läpi hampurilaistutkimuksen nautinnollisen historian, on Lapuan grillikulttuurista annettu vinkki jos toinenkin tutkimuksen subjektille. Oli siis aika käydä tuumasta toimeen, ja suunnata nelipyöräinen tutkimusmobiilini kohti Lapuan synkkiä kujia. Lapuan "keskustassa", vatsani ilmoitti olemassa olostaan toisaalta orastavalla nälän tunteella, mutta myös perhosilla, jotka oletettavasti myllersivät vielä tutkimattoman makumaailman aiheuttaman yllätyksellisyyden lähestymisen vuoksi. Astuessani grillin nautintoluukun eteen, haistoin Samburgeriltakin tutun paistorasvan, joka ei voi olla lisäämättä syljen tuotantoa subjektin suupielissä. Myyjä kysyi "mitä saisi olla?" "No Pele juustollahan se mulle saisi olla!" "Just..." Asiaan. Pele juustolla sisältää sämpylän, 140g kokolihapihvin, salaattia, amerikkalaista majoneesia ja juuston. Hinta 6€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily

Haistelu

Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Jouduin tahdostani riippumatta käyttämään huomattavan paljon tuskallisia minuutteja sekä silmäilyyn että haisteluun, koska tarkoitukseni oli nauttia tutkittava parikymmentä kilometriä pohjoisemmassa lokaatiossa. Paketti näytti ehkä hieman matalalta, mutta tuntui käteen tiiviiltä, joten sain luultavasti sitä mitä silmäilyvaihe lupasikin. Pettymysfaktori (disappointment) minimoitu.

Sain hetkeksi ajatukseni takaisin maantiehen, kunnes POW! Amerikkalainen majoneesi ilmoitti nenänystyröihini ihanaisen curryn ja grillimausteen tuoksun, jotka saivat oikean jalkani painamaan KAASUAAAAAA........ Kuin silmänräpäyksessä istuin pöydässä Pele kuorittuna ja maitolasi edessä.

Ensipuraisulla maistoin grillituotannon mittarilla yllättävän raikkaan salaatin sekä majoneesin, joka vain lisäsi haukkuhalukkuutta, kirottua! En edes päässyt polvilleni majoneesin aiheuttamasta makumaailman pyörremyrskystä, kun tekstuuriltaan täydellinen paahteinen sämpylä täytti kokemusmaailmani viimeistä hermosolua (sitä toista) myöden. Parin haukun jälkeen kokoliha tunkeutui kitalakeni kautta suoraan limbiseen järjestelmään aiheuttaen euforisen tunteen, jonka aikana koin olevani miltei yhtä Pelen kanssa. Aivan kuten aikamme filosofitkin ovat pohtineet: milloin omena tulee osaksi ihmistä (mahassa, suolistossa vai verenkierrossa), pohdin minä milloin Pele on osa sydäntäni? Huoh. Pahoittelen oman kehoni rajojen vääristymistä ja yritän koota itseni vieraskoreaksi. Pele yllätti tutkijan puoliväliin mennessä. Nälkä ei ollut vielä lähtenyt, mutta sydän oli jo sulanut.

Puolivälin jälkeen ihanainen, ilmeisesti Koskenlaskija-merkin omaava juusto, ilmoitti olevansa näiden karnevaalien pääriikinkukko. Juusto suli suussa, mutta jätti kaikessa dominoinnissaan tilaa majoneesille ja kokolihapihville. Lopputuloksena oli makumaailmaltaan loistava haukkukokonaisuus, jonka tekstuurien vaihtelut olivat vertaansa vailla. Loppua kohden juuston maku korostui. Maut vaihtelivat salaatin raikkaudesta juuston laavamaisuuteen. Lopputuloksena tutkimuksen subjekti oli sopivan täynnä. Juusto yllätti taas kiertämällä allekirjoittaneen selustaan täyttämällä subjektin vatsan salakavalasti. Olin raukea kuin avaran luonnon leijonat kansallispuiston savannilla.

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Pele juustolla pärjäsi tutkimuksessa loistavasti sijoittuen toiseksi. Maut olivat tarpeeksi voimakkaita, mutta eivät kätkeneet toisia elämyksiä alleen. Solidaarisuus kunniaan. Pele juustolla hävisi kuitenkin piikkipaikan yllätyksellisyydessä ensipuraisun jälkeen. Hampurilainen sai plussaa majoneesista, salaatista, sämpylästä, pihvistä sekä juustosta. Miinusta tuli vain yllätyksettömyydestä. Kaikenkaikkiaan loistava burgeri!

5. POHDINTA

Muutosehdotuksena mainittakoon jonkin lisätäytteen käyttäminen yllätyksellisyyden lisäämiseksi ja avot! Lapuan grilli on selkeä haastaja tutkimuksen piikkipaikan suhteen, joten on sanomattakin selvää, että allekirjoittanut suuntaa myöhemminkin ko. grillille tutkimuksen (addiktion) merkeissä.

OUT OF FINLAND SPECIAL EDITION: Hamburger named Hamburger from Saalbach Austria

1. JOHDANTO

Viidestoista (n=15) tutkittava oli Saalbachin Pizzeria Stamperl "grillin" Hamburger. Ko. grilli itsessään on häilyvä tuulahdus perinteisestä suomalaisesta grillistä. On kuitenkin ymmärrettävä, että kyseessä on Itävallan alppikylä, jonka hiihtopummit käyttävät pääsääntöisenä ravintona makkaraa, jauhopalloista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kn%C3%B6%C3%B6deli) tehtyjä keittoja ja jälkiruokia sekä vaaleasta vehnästä tehtyjä sämpylöitä tai niihin energia-arvoiltaan rinnastettavia vehnäoluita. Suosittelen katsomaan ylläolevan wikipedia-linkin, niin ymmärrätte millaiset lähtökohdat Itävallassa on hampurilaisten tekemiseen. Jauhopallopääruuan ja -jälkiruuan jälkeen mikä tahansa syötäväksi kelpaava, on kuin armahdus makumaailman helvetin porteilta. Allekirjoittanut, tutkimuksen subjekti kaikessa objektiivisuuspyrkimyksissään pyrkii nyt mahdollisimman sulavasti ja minimikoukeroittavasti palaamaan itse aiheeseen, Hamburgeriin. Hamburger on grillin ainoa mahdollinen hampurilainen, jossa valinnanvaraa jäi vain mausteiden valitsemiseen. Valinta oli allekirjoittaneelle helppo, mutta tilausta vastanottavalle alpittarelle vaikea. Myyjä: "What spices?" Allekirjoittanut: "All you have." Myyjä: "No spices?". Allekirjoittanut: "No no spices, all spices. All you have, everything." Myyjä: "---". No kaippa sinne kaikki mausteet tuli. Kielimuuri. Hamburger oletettavasti sisältää pihvin, seesaminsiemen sämpylän, majoneesia, lehtisalaattia, suolakurkkuja ja ketsuppia. Hinta 4,80€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily
Haistelu
Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Satuani käsiini folioon käärityn kielumuurin vuoksi vain oletetun hampurilaisen, herahti vesi kielelle yhtä nopeasti kuin kuppa lähti Töölöstä. Silmäiltyäni pakettia matkalla väliaikaiseen Itävallan maistelulaboratorioon, huomasin kokoamisessa hienoista väljyyden tuntua. Paketin välissä oli oletettavasti ilmaa.

Löyhästi pakattu pakettihan voi teoriassa viilentää tutkittavaa, mutta *PIM* (ajatuslampun syttymisestä kuuluva ääni [vrt. todellisuuden tajun hämärtymisestä kuuluva ääni *BIM*]) ilmahan on ohuempaa korkealla, joten löyhästi alpeilla pakattu on varmasti verrattavissa täydellisesti Suomessa pakattuun. Myyjäkin oletettavasti tämän tiesi, eikä kyse ollut vain grillityöntekijän ammattitaidottomuudesta liittyen folion ja voipaperin käärintänäppäryyteen. En voi siirtyä asiaan liian nopeasti. Saavutettuani makulaboratorion totesin silmäilyvaiheen tuottaneen vain liiallista pohdintaa ja päätin haistella. Hmmm, kai se on pihvi, mutta mikäs tuo vieno tuoksu tuolla takavasemmalla on...FUCK IT. Kääreet auki ja töihin. Ennen ensimmäistä biobsiaa ehdin huomata ainaisen epäkohdan: seesaminsiemensämpylä. Mikäli joskus ajan tutkimusmobiilillani kohti helvettiä, on varmasti matkaeväänä burgeri, joka on seesaminsiemensämpylä seesaminsiemensämpylätäytteellä. "Enempää" pohtimatta totesin jo haukanneeni useamman palasen tutkittavan rakenteesta. Pihvin tekstuuri antoi positiivisen vaikutelman. Kyseessä oli oikean pihvin makuinen pihvi, joten Itävalta ei ainakaan ole limaliha-companyn vientimaa (praise the all mighty Lord (not of the rings). Pihvin jälkeen maistoin suolakurkun ja sämpylän, joka ei ollut ulkomuodostaan huolimatta ilmava. Parin ensimmäisen haukun jälkeen huomasin tarvitsevani maitoa. Niin, eihän ulkomailla tule maitoa juotua, joten join olutta. Taas yksi myönnytys ja vetoan taas ulkomaa-aspektiin. Hamburger syyllistyi hampurilaisten vakavimpaan perisyntiin, kuivuuteen. Kuivuuden kuitenkin yritti pelastaa majoneesi, joka oikein luovasti ajateltuna maistui kai miellyttävältä. Ketsuppiakin välistä löytyi ja suolakurkut kulkivat makuaikajanassa alati läsnäollen.

Saavutin puolivälin ja tein kaksi havaintoa: 1. edelleen nälkä 2. unohdin (syytän ohutta ilmanalaa tai mahdollista TIA-kohtausta) ottaa tutkittavasta kuvan alastomana kokonaisuutena. Puolivälissä makumaailma kosteusfaktorin puuttuminen pysyi edelleen tietoisuusjärjestelmässä ja tähän kokemukseen lisättiin myös mauksi jotain palanutta (pinna?). Tutkimusmatka alkoi muuttua askel-haukku-biobsia askel-haukku-biobsialtaan tuskien taipaleeksi (via dolorosa), jota vielä säesti Tommi Läntisen via dolorosa. Tuskien taival potenssiin kaksi. Lopun lähestyessä kuin helpotuksen maaliviiva, maistoin häilyvän ja anteeksipyytelevän lehtisalaatin maun, joka itsestään kuuluttaessa jo tiesi, ettei se voi pelastaa tätä Itävaltalaisten hampurilaiseksi nimittämää kyhäelmää. Loppu tuli, nälkä jäi.

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Hamburger ei pärjännyt tutkimuksessa edes välttävästi. Se saa tyytyä huonoimpaan sijaan ja itse burgerille on kunnia edes kuulua samaan kastiin muiden tutkittavien kanssa (yhdenaikaisesti tutkittava tuntee häpeää, että Hamburgerista ylipäänsä tehtiin tutkimus). Hampurilainen oli kuiva, mauton, kuiva ja mauton.

5. POHDINTA

Muutosehdotuksena mainittakoon Itävallan "grillien" poistaminen katukuvasta, mikäli he eivät parempaan pysty. Tai sitten tekemään niitä oikeita grillejä, joissa on oikeita hampurilaisia. Tai edes grillejä, jotka ovat edes grillien näköisiä. Ko. grillinki tunnisti vaivoin vain luukusta, jonka yläpuolella luki harhaanjohtavasti grilli eikä "grilli".

Megakokolihahampurilainen

1. JOHDANTO

Neljästoista (n=14) ja järjestysnumeronsa mukaisesti vuoden 2014 aloittanut tutkittava oli Seinäjoen Katukokki Grillin Megakokolihahampurilainen. Tutkimuksen objektiivisuutta vaaliva subjekti eli allekirjoittanut, koki väistämätöntä tarvetta tömistellä vuoden 2013 hampurilaistutkimuksen tähtipölyt saappaidensa pohjista ja suuntasi Mondeonsa vielä tutkimatta jääneen Seinäjokisen grillin välittömään läheisyyteen. Tutkijan näkökulmasta olin jo luullut käyneeni läpi Etelä-Pohjanmaan kasvukeskuksen, Seinäjoen grillit, mutta tiedon ovat todistaneet luuloksi yksi jos toinenkin tutkimuksen seuraaja, ja valaisseet tutkimuksen subjektin tietä kohti Seinäjoen tutkimattomien ja pimeiden kolkkien grillejä. Nyt korjataan siis yksi vääryys. Huhuu! Punainen lanka!? Missä helv...! Jaa tuossahan se oli. Annoin myyjälle vapaat kädet loihtia minulle suosittelemansa burgeri. Myyjä kysyi ammattitaitoa uhkuen pidinkö kokolihasta vai normaalista jauhelihapihvistä ja oliko minulla suuri vai pieni nälkä. Näihin vastattuani myyjä loihti eteeni tutkimattoman, mahdollisesti taideteoksellisen luomuksen, joka oli kääritty folioon yhtä hellästi kuin lapsi kapaloihin. Niin se lanka, minkäs värinen se... niin punainen! Megakokolihahampurilainen sisältää yhden 180g kokolihapihvin ja salaattia. Hinta 6,20€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily
Haistelu
Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Ajoin hampurilaistutkimuksen virallisella kuljettimella noin 30-35 prosenttista ylinopeutta tutkimusyksikkööni kuola leukaa pitkin valuen. Maltoin pienen hetken silmäillä kääreitä ja antaa hampurilaisen tuoksun tunkeutua kääreiden läpi kohti hyvää aavistamattomia hajusensoreitani. Kokolihapihvin lievä lihapiirakkamainen tuoksu valloitti subjektin sydämen ja ennen kuin olin ehtinyt ottaa ensimmäistä kuvaakaan, huomasin jo avanneeni kääreet osittain. Self control...aaaaand it's gone.

Avattuani kääreet, koin lievän negatiiviyllätyksen (disappointment). Sämpylä oli valkoinen kuin veljeni isältää perimä kalkkilaivan kapteeni -geenin aiheuttama ihonväri! Myös tutkittavan koko arvelutti subjektia, ottaen huomioon hampurilaisen nimen kapiteelisuuteen viittaavuuden. Pienihän tuo on. En ymmärtänyt, missä kohtaa hampurilaista oli se mega. Kai kyse oli megayllätyksestä, ettei megahampurilainen ollutkaan megasuuri. Ken tietää, pitää kysyä Keniltä.

Silmäilyn aiheutettua vain harmaita hiuksia, aloitin maistelun. Ensipuraisu oli lihantäyteinen, mutta nieluni ilmoitti kädelleni käskyn kaataa maitoa lasiin ja ennen kuin aivojeni tietoiset osat olivat edes rekisteröineet ärsykettä, olin jo ottanut maitohuikan. Hampurilaisen välitön kuivuus aiheutti samankaltaisen vaistomaisen reaktion kuin käden kuumalta hellalta pois nykäisemisen. Kuivaa. Toki kuivuuden luomaa sydäntä riipivää tuskaa lievitti lihan maun korostuminen. Liha oli hyvää. Päiväuniltaan heräsi kysymys: miksi myyjä suositteli ylipäänsä minulle, tietämättömälle ohikulkijalle, tällaista yksinkertaista kyhäelmää, joka kaiken kukkuraksi oli kuiva? Tämäkö minut houkuttelisi takaisin ko. grillille? Jatkoin tutkimusmatkaani kuin Kolumbus konsanaan ja juuri kun luulin löytäneeni kosteuden Intian, totesinkin sen olevan vain Amerikkalaista salaatinkastiketta. What?! Ainoa kostea kosketus kitalakeeni koostui siis salaatinkastikkeesta.

Puolivälin saavutettuani totesin, että nälkä korvensi sisuksiani kuin närästyksen äpärälapsi. Päätin jatkaa tutkimusta kohti jo häämöttävää loppua, koska hampurilaisen pääasiallinen tarkoitus eli nälän häätäminen ei ollut vielä toteutunut. Puolivälin jälkeen koin vielä kalpean sämpylän rapeuden ja grillimausteen kaksinkertaisen kohtaamisen, jotka yllättivät subjektin positiivisuudellaan. Viimeinen puraisu antoi jäähyväisenä vielä kurkkusalaattisen jälkimaun.

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Megakokolihahampurilainen ei pärjännyt tutkimuksessa kovinkaan mairittelevasti sijoittuen pahnanpohjimmaiskolmikkoon. Kokonaisuus oli valju ja mitäänsanomaton. Valjuus oli sitä luokkaa, ettei tutkittavalle voinut edes hermostua. Se ei luonut minkäänlaisia tunnetiloja, joten niiden puuttuessa päätin masentua. Hampurilainen sai plussaa pihvistä, sämpylästä ja grillimausteesta. Miinusta tuli tylsyydestä, kuivuudesta, kuivuudesta, kuivuudesta ja harhaanjohtavasta nimestä. Pihvinkin plussa tuli vain sen ylikorostuneesta mausta, joka osaksi johtui siitä, ettei hampurilaisessa ollut juuri muita täytteitä pihvin lisäksi. Pelkkä päärynäkin maistuu todella paljon päärynälle, joka ei varmasti ole yllätys kenellekään.

5. POHDINTA

Muutosehdotuksena mainittakoon kosteuden lisääminen esim. majoneesilla tai sulatejuustolla, tylsyyden eraserointi lisäämällä esim. pekonia sekä nimen muuttaminen totuudenmukaisemmaksi (poistaisi silmäilyvaiheen disappointment faktorin). Toki näin isojen muutosten tekeminen vaikuttaisi lopputulokseen jo siinä määrin, että muutosten jälkeinen burgeri muistuttaisi kantasoluaan vain sämpylöidensä kalpeudella.