Erikoinen

TUTKIMUKSEN ENSIMMÄINEN VÄLIARVIO

Tutkimusmatkan alustuksessa, TAUSTAA-osiossa julistin, etten aio vaarantaa terveyttäni turhanpäiväisen blogin kirjoittamisen vuoksi käymällä grillillä joka Jumalan päivä. Huomasin kuitenkin kolmannen (n=3) tutkittavan kohdalla käyneeni grillilllä jo kolme (n=3) kertaa hieman reilun viikon sisällä. Toki selityksenä voi myös olla se, että olen lomalla päivätyöstäni. Se ei toki muuta sitä tosiasiaa, että rasvainen ruoka on ilmoittanut olemassa olostaan kutakuinkin subjektin rasvaisella yleisolemuksella. Tutkimusta valmistellessa olisi varmasti pitänyt sisältää EETTISYYS-osio blogiin, joka rajottaisi grillillä käymistä oman hengen uhalla. Toki jälkiviisaudelle ei nyt ole sijaa, koska tutkittavat ovat jo subjektin ruuansulatusjärjestelmän läpikäyneitä. Rasvamaksa here I come!

1. JOHDANTO

Kolmas (n=3) tutkittava oli Seinäjoen Grilli Äiteen Erikoinen. Grilli Äitee on pienehkö siirreltävä grilli, jota kohtaan subjektilla on ollut selkeitä ennakkoluuloja. Nyt pääsemme taas siihen tosiasiaan, miksi tutkimukseni ei voi olla objektiivinen. Ennakkoluulot, vain subjekti voi tällaisia kokea, mutta toisaalta jokainen tutkija varmasti olettaa tutkimuksensa tuloksilta jotain, mitä ne eivät välttämättä lopuksi ole. Objetiivisuus näkyy usein vasta tutkimustuloksissa ja johtopäätöksissä (mikäli ne esitetään vääristelemättä, korostamatta, väheksymättä). Todettakoon myös lievät vastoinkäymiset kuten se, ettei grillillä käynyt kuin käteinen. Tämä johti siihen, että ystäväni joutui maksamaan ateriani (joten kyseessä oli ystäväni vastoinkäyminen). Oikeastaan ko. grillillä voisi käydä useamminkin. Ystävän kanssa. Ilman käteistä. Säästäisi rahaakin. Ja taas saivartelua, metatekstiä, nyt asiaan. Grilli Äiteen omistaja/myyjä suositteli Erikoinen nimistä hampurilaista. Erikoinen sisältää normaalin pihvin, kananmunan ja juuston. Hinta 5,00€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily
Haistelu
Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Alkuvaikutelma loi pettymyksen (disappointment) tunteita. Pienen näköinen hampurilainen näytti vain alkupalalta. Emmental-juuston voimakas tuoksu valloitti subjektin kulkuneuvon. Koska tällä kertaa tutkittava tarkasteltiin paikan päällä, ei kääreisiin voi kiinnittää suurempaa huomiota.

Kääreiden avaamiseen ei kulunut kovinkaan paljoa aikaa eikä ensivaikutema juurikaan muuttunut. Pieni mikä pieni. Huomasin kuinka kiitin itseäni ajatuksissani: "ennakoluuloni olivat oikeutettuja".

Siirtyessäni silmäilystä ja haistelusta maisteluun, jo ensimmäisen suupalan kohdalla hymyn kare palasi subjektin kasvoille. Tämähän on hyvää. Ensiksi suuni valtasi sulanut Emmental-juuston maku ja suutuntumaa lisäsi sämpylän tekstuuri. Sämpylä oli päältä rapea ja sisältä pehmeä ja makukin oli kohdallaan. Tällä kertaa haarukkaan ja veitseen ei tarvinnut turvautua (eikä siihen olisi ollut edes mahdollisuutta, koska subjektilla ei ole ollut tapana kuljettaa Savonian aterinsettiä hanskalokerossa). Hampurilainen oli myös kostea ja helppo käsitellä (alhainen sotkukapasiteetti).

Puoliväliin mennessä olin jo maistanut kananmunan. Hampurilainen oli erittäin hyvän makuinen ja huomaisin ennakkoluulojeni hieman hälventyvän. Puolivälissä nälkäni ei ollut kuitenkaan vielä poistunut ja aloin epäillä olisiko Erikoisesta toteuttamaan täyteyden tunteeni? Väärässä taas. Yllättäen kun 1/3 hampurilaisesta oli vielä jäljellä, lievä täyteyden tunne alkoi vallata ruuansulatuskanavani toisena tulevan elimen, vatsalaukun. Hämmästelin tilannetta ääneen (autossa oli myös ystäväni) ja päädyin siihen johtopäätökseen, että iso Emmental-juuston kimpale oli kiertänyt selustan kautta ja tehnyt yllätyshyökkäyksen vatsalaukkuni täyteysreseptoreihin (pahoittelen taas ontuvaa kerrontaa, mutta en voi itselleni mitään). Emmental-juustoa tarkemmin tutkiessani, toteisin sen muistuttavan Saganaki-juustoa (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Saganaki), jota maistoin muutama vuosi sitten Kreikan Kosilla. Heräsi myös epäily Grilli Äiteen omistajan syntyperästä. Mutta kaikki tämä on irrelevanttia informaatiota. Lopuksi totesin, että hampurilaisen syötyäni olin sopivasti täynnä.

4. JOHTOPÄÄTÖSET

Grilli Äiteen Erikoinen pärjäsi tutkimuksessa subjektin ennakkoluuloista huolimatta erinomaisesti. Maku oli loistava ja hampurilainen oli yllätyksiä täynnä! Täyteyden tunnekin toteutui lopulta. Pihviä en maistanut koko tutkittavan analysoinnin aikana. Ehkä olisin huomannut, jos pihvi olisi poistettu hampurilaisesta, tai sitten en. Juusto oli hampurilaisen dominoiva elementti. Hampurilainen sai plussaa kosteudesta, sämpylästä ja erityismainintana Emmental-juustosta. Erittäin hyvä vaihtoehto subjektin alati ylistämään Koskenlaskija-juustoon. Miinusta on vaikea antaa koosta, koska loppujen lopuksi täyteys (ja jälkiseurauksena raukeus) valtasi subjektin. Toisaalta pieni koko antoi tilaa yllätykselle ja yllättävät tulokset luovat aina ilon tunteita. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi kaikkien aikojen hampurilainen, joten annettakoon nyt koosta se miinuspiste. Myös yleinen ulkonäkö olisi voinut olla jotain muuta kuin kaksi sämpylää, joiden välissä on pelkkää ilmaa (ks. ensimmäinen kuva).

5. POHDINTA

Kehitysehdotuksena mainittakoon ulkonäön parantaminen. Hienoinen hampurilaisen suurentaminen voisi myös olla paikallaan esim. Samburgerilta tutulla 1cm paksuisella lauantaimakkarasiivulla tai pekonilla. Pihvin makua voisi korostaa mahdollisesti pihvillä, joka maistuisi pihviltä.